Reissussa

Kävin kotimaan lomalla Tampereella ja Porissa. Kävin kummassakin kaupungissa kauppahallissa tutkailemassa gluteenittomien tuotteiden valikoimaa. Tampereen kauppahallia kiertäessäni huomasin yhdessä kojussa kyltin, jossa oli jotain tämän tapaista: "tiistaisin tuoreita gluteenittomia tuotteita". Koju oli Brander Bakery. Brander on pitkän linjan leipomo-konditoriakahvila-yritys, joka toimii Tampereen alueella. Keskustelin myyjän kanssa ja hän kertoi, että heillä käy gluteenittomia tuotteita ostavia asiakkaita myös muista kaupungeista. Kuulemma gluteenittomien tuoretuotteiden tarjonta on onnetonta esim. Jyväskylässä - näin olivat asiakkaat todenneet. No tiedäpä häntä, kun en ole vieraillut Jyväskylässä ollessani gluteenille intolerantti henkilö. Ostin Branderilta vadelmapullia ja tattarisämpylöitä, 1 € / kpl. Vuokaleipääkin oli tarjolla, mutten ostanut tällä kertaa. Pulla oli oikein hyvä - rakenteeltaan kuten vehnäpulla, mutta hieman sitkeämpi. Pulla säilyi tuoreena pari päivää - ja sitten ne loppuivatkin, joten pidempää säilyvyyttä en voinut tutkia =). Sämpylä oli todella pehmeä, mutta rakenteeltaan tyypillinen gluteeniton: sisus näytti hailakan kiiltävältä ja oli sitkeähkö. Maultaan kumpikin tuote olivat hyviä.

Porin kauppahallista tiesinkin löytäväni gluteenittomia tuotteita, sillä siellä on Porin Keliapiste. Kävin katsomassa, millaisia tuotteita siellä on myynnissä. Ja siellähän oli vaikka mitä! Keliapisteessä on myynnissä yli 40 oman leipomon tuotetta - kaikki luontaisesti gluteenittomia. Ostin porkkanasämpylöitä (0,90 € / kpl) ja riisi- ja perunapiirakoita (1€ / kpl). Sämpylät olivat todella hyviä! Kuori oli rapea ja sisus kuin vehnäsämpylässä - kuohkea ja väriltään matta. Piirakat olivat myös todellä hyviä. Perunapiirakoissa hieman häiritsi perunatäytteen väritys. Se näytti liian tärkkelysmäiseltä, eikä ollut kovinkaan esteettisen näköistä - johtuu varmaankin perunasta, jota siihen on käytetty - muusista tule liisterimäistä... Mutta muuten kerrassaan mainioita tuotteita. Kysyin, toimitetaanko tuotteita muualla ja myyjä kertoi, että niitä menee Turkuun ja Helsinkiin.

Kylläpä tuli tuoretuotteita ikävä, kun tulin reissusta kotiin ja otin pakastimesta patongin ja sulattelin sen. Testasin tämän Moilasen patongin aikaisemmin sulattamalla sen mikrossa ja se epäonnistui. Nyt sulatin patongin huoneen lämmössä ja huomasin, että se on aikamoista "tilttanaa" - kuohkeutta ei ole ollenkaan. Liekö taikinassa likaa jauhoja... Saisi Kajaanissakin olla kauppahalli - tai edes sellainen konditorialiike, josta voisi ostaa itseleivottuja gluteenittomia tuotteita! Eikö ketään kiinnostaisi perustaa erikoisleipomoa Kajaaniin???

Subway ja gluteeniton patonki

Löysin tänään Moilasen leipomon minipatongin Citymarketin pakastekaapista. Moilasen sivuston mukaan kyseessä on uutuustuote. Pussissa on kaksi n. 25 cm pitkää patonkia, jotka ovat syöntikunnossa sulattamisen jälkeen. Ne voi sulattaa huoneenlämmössä tai mikrossa. Hintaa patonkipussilla on n. 3,50 euroa/pussi.

Kokeilin patongin sulattamista mikrossa ohjeen mukaan, eikä se onnistunut ainakaan tällä kertaa. Patonki kuumeni liikaa ja siitä tuli sitkeä... Pitää testata mikrosta pienempää tehoa, ja huoneenlämmössä sulattamista ja tutkailla rakennetta paremmin. Mutta siitä huolimatta tuote on mielestäni aikas hyvä - varsinkin pakastetuotteeksi.

Patonkia syödessäni mieleeni tuli Subwayn lupaus heidän nettisivuillaan, että keliaakikko voi mennä Subwayhin oman patongin kanssa ja saada patonkiin haluamansa täytteen. Tämä Moilasen minipatonki voisi toimia aika mukavasti Subin täytteellä.

Kävin tässä taannoin Kajaanin Subwayssa perheen kanssa. Seurasin vähän aikaa patonkibaarin toimintaa ja totesin, ettei varsinaisen tiskin tuotteet sovi keliaakikolle. Patongit leikataan tiskin reunalla ja ne täytetään käsin. Leivänmurusia on joka paikassa... Mutta eipä kannata vielä hätäillä! Kun tilaa gluteenittoman tuotteen, täytteet otetaan "iskemättömästä" puhtaasta laatikosta. Joku täyte oli sellainen, etteivät työtenkijät voineet taata, että se olisi täysin gluteenitonta marinadikastikkeen vuoksi. Mutta vaihtoehtoja löytyy!

Gluteeniton täytekakku

Synttäreiden aika =). Poika täyttää 5 vuotta ja olen luvannut taikoa autoaiheisen kakun juhlan kunniaksi. Ensin kakkutoiveena oli vaatimattomasti erään Hot Wheels-auton näköiskakku... Olisihan sitä voinut värkkäillä sinne päin, mutta tulisiko siitä tarpeeksi näköinen, jotta se kelpaisi synttärisankarille - se onkin toinen juttu. No onneksi poika on joustava ja neuvottelukykyinen - nyt kakuksi kelpaa autorata-aihe.

Kakkupohja:

10 kananmunaa
3,5 dl sokeria
2 dl perunajauhoja
3 dl riisi-tattarijauhoseosta
3 tl leivinjauhetta
(0,5 tl ksantaania)

Kananmunat ja sokeri vatkataan kuohkeaksi. Kuohkeuden voi tarkastaa dippaamalla sammutetun sähkövatkaimen vatkaimet taikinaan ja valuttamalla taikinaa vaahdon päälle kahdeksikon muotoon. Jos 8 pysyy vaahdon päällä hetken, niin vaahto on valmis jauhojen lisäystä varten. Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja lisätään vaahtoon - ei sähkövatkaimella vatkaten vaan esim. pallovatkaimella, jos haluaa pitää taikinan kuohkeana.

Kakkuvuokana käytän suurta lasagnevuokaa (40 cm x 25 cm), jonka voitelen voilla ja jauhotan tattarijauhoilla. Paistan kakun + 175'C kunnes kakku on sopivan ruskea ja irtoilee hieman vuoan reunoista. Taikinan voi paistaa myös kahdelle pellille jaettuna, jolloin siitä saa 2 suurta kakkulevyä, jotka vio laittaa puoliksi.

Leikkaan jäähtyneen kakun 3 kerrokseen, laitan väliin mansikkaseosta (pakastettuja mansikkasuikaleita ja mansikkahilloa), banaanisiivuja ja kermavaahtoa. Annan kakun tekeytyä jääkaapissa huomiseen.

Huomenna on varsinainen kakunkoristelu ja juhla. Olen varannut koristelua varten mustaa sokerikuorrutusta, josta tulee rallirata; autoja (kynttilöitä ja karkkeja), nallekarkkeja yleisöksi, suklaamaissipalloja ja amerikanpastilleja kiviksi. Lisäksi aion tehdä radan ympärille "nurmikon" vihreästä kermavaahdosta =).

Omasta tyhmyydestä kärsii koko ruumis...

...ainakin keliaakikon näkökulmasta katsottuna! Tein viime viikonloppuna lasagnea perheelle - perinteisesti vehnästä. Juustokastike oli myös vehnäpohjainen. Ja lopunpa voikin jo arvata...

En ole tehnyt vehnäpohjaisia kastikkeita pitkään aikaan, sillä teen yleensä ruoan gluteenittomana koko perheelle. Kuinka ollakaan... Kun kastike alkoi olla valmista, maistoin sitä =(!! Vaistomaisesti, kuten aina ruokaa laittaessa. Enpä olisi uskonut, että pelkällä maistamisella olisi ollut tällaiset seuraukset... Jo samana päivänä sain tutun ruokatorvea polttavan tunteen, että olen syönyt gluteenia. Tunne on jatkunut jo viikon!

Mietin välillä, olenko syönyt tietämättäni gluteenia viikon aikana. Missä olisin sitä syönyt?? Olen valinnut ruokalassa ja valmistanut kotona vain gluteenitonta ruokaa...
Voisiko ruokalusikallinen vehnäkastiketta kuitenkin jotenkin vaikuttaa näin kauan??

Gluteeniton Runebergin torttu

Huomenna on Runebergin päivä ja tietenkin minunkin pitää saada tätä ihanaa perinneleivosta! Olen joskus aikoinaan saanut käsiini näyttelijä Simo Salmisen torttureseptin - ja ne vievät kielen mennessään. Miksipä reseptillä ei tulisi herkkua myös gluteenittomana =). Löysin tänään myös oikean Runebergin torttuvuoan. Taisi olla iloleipuri-merkkinen - löytyi Ullan Unelmasta.

Runebergin torttuihin tulee:

170 g pehmeää voita
2 dl fariinisokeria
2 kananmunaa

Voi ja sokeri vaahdotetaan ja kananmunat lisätään vaahtoon yksitellen vatkaten.

1 dl gluteenittomien piparien muruja
1 dl karkeaa riisijauhoa
1 dl hienoa riisijauhoa
1,5 dl perunajauhoja
0,5 - 1 dl mantelilastuja
0,5 tl ksantaania
1,5 tl leivinjauhetta
1 tl vanilliinisokeria

Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja sekoitetaan vaahtoon. Taikina riittää juuri sopivasti ko. 6 tortun vuokaan. Paistetaan +170'C 20 - 30 min, kunnes tortut ovat päältä kauniin ruskeita. Annetaan jäähtyä. Koristellaan perinteisesti vadelmahillosilmällä ja sokerikuorrutusrenkaalla vadelmasilmän ympärillä.

Resepti ja vuoka toimivat hyvin! Torttuja ei tarvitse kostuttaa millään, vaan ne ovat sopivan kosteita sellaisenaan. Kiitos Simo Salmiselle oivallisesta reseptistä!

Pizza Marshmallow

Suunnittelimme perheen kanssa pizzan tekemistä ja kuinka ollakaan ajatus karkasi kauas perinteisestä pizzasta. Päätimme harrastaa kokeellista ruoanvalmistusta ja suunnittelimme karkkipizzan. Ja ei muuta kuin kauppaan hankkimaan raaka-aineita ja pizzantekohommiin!

Tein gluteenittoman taikinan, johon tuli kutakuinkin

2 dl riisijauhoa
0,5 tl ksantaania
ripaus kuivahiivaa
1 dl vettä
ripaus suolaa

Pohjan päälle laitoin:

0,5 banaania viipaleina
kuivattuja trooppisia hedelmiä sinne tänne
ananaspaloja
suklaaraastetta (juustohöylällä tulee hyvää raastetta)
vaahtokarkkeja leikattuna

Ja koko komeus uuniin + 170'C kunnes vaahtokarkit ovat sulaneet ja saaneet sopivasti väriä. Tässäpä oiva paistos todella pahaan herkkunälkään!!

Teimme samanlaisen täytteen myös tavalliseen vehnäjauhosta tehtyyn pizzapohjaan. Ja perhe oli aivan myyty =). Tuumasimme, että tässäpä on hauska pizza esim. nuorten pizzailtaan yhdeksi vaihtoehdoksi. Taidamme harrastaa jatkossakin kokeellista ruoanvalmistusta =).

Joulun rippeet ja uuden vuoden kujeet

Loppuvuosi meni sairastellessa - blogin kirjoittamisessakin oli taukoa - mutta nyt on uusi vuosi ja uudet kujeet - vai miten se oli =). Ne vähät jouluruoat, mitä jaksoin laittaa on syöty, ja joulukortisteet pakattu laatikkoon odottamaan seuraavaan joulua. Huomenna alkaa arki - ja vaikuttaapa siltä, että sitä on jo vähän kaivattu =). Lapset odottavat tarhaan pääsyä ja kavereiden näkemistä parin viikon tauon jälkeen.

Kaivelin tässä yksi päivä CityMarketin pakastekaappia etsiessäni jotain leivän tapaista. Käteeni osui Moilasen leipomon Raffaele Pizza, pinaatti-sellainen. Pinaattipizza kuulostaa aika eksoottiselta, ainakin mun korvaan - ja hieman epäilyttävältäkin =). Mutta otin sellaisen kokeeksi - kokeileva luonne kun olen.

Pizza on halkaisijaltaan ehkäpä parikymmentä senttiä, pannupizzan tapainen. Sen voi lämmittää mikrossa, joten "ruoanvalmistus" tapahtuu nopeasti. Sähköuunissakin lämmittäminen onnistuu - kokeilin itse niin, kun paistoin perheelle pizzaa. Olin positiivisesti yllättynyt pizzan rakenteesta ja mausta. Pohja on ehdottomasti paras tähän mennessä maistamistani valmispohjista. En osaa sanoa, maistuiko pizzassa varsinaisesti pinaatti, mutta herkullisia yrttejä siinä kyllä oli! Ja juustokuutioita, jotka antavat pizzalle suolaisen tujauksen, muttei liiaksi. Vaikka pizza on halkaisijaltaan pienehkön näköinen, niin syötävää siitä kyllä riittää vaikka kahdelle. Mielenkiinnolla odottelen, milloin kauppaan tulee muita Raffaele-makuja (ilmakuivattu kinkku, kylmäsavulohi, tomaatti-mozzarella).