Gluteeniton lanttukukko

Leivoin pitkästä aikaa umpikukkoja. Tein yhden tavallisen lanttukukon valmiista Ämmän leivän ruistaikinasta ja yhden gluteenittoman kukon itsetehdystä taikinasta. Lihana käytin possun kylkiviipaletta.

Aloitin kukkojen valmistuksen tekemällä gluteenittoman taikinan. Taikinaan tuli:

4 dl kädenlämpöistä vettä

suolaa

3 dl hienoa tattarijauhoa

2 dl Myllärin kaurasämpyläjauhoa

0,5 dl - 1 dl tummaa siirappia

1 pss kuivahiivaa

Sekoitin ainekset löysäksi taikinaksi ja annoin taikinan "kuplia" 2 h kannellisessa leivontakulhossa. Taikinan tekeytyessä eli hieman hapantuessa kuorin 3 keskikokoista lanttua ( n. 15 cm hakaisijaltaan). (Yhteen kukkoon riittänee 1-1,5 lanttua). Viipaloin lantut ohuiksi viipaleiksi ja keitin suolalla maustetussa vedessä n. 20 min. Keittämisen jälkeen kaadoin lanttuviipaleet lävikköön valumaan ja jäähtymään. Laitoin uunin lämpiämään +250 C.

Kun taikina oli kuplinut aikansa, lisäsin siihen Virtasalmen vaaleaa jauhoseosta sen verran, että taikina oli helposti käsiteltävissä. Vaivasin taikinaa ja laitoin jauhotetulle leivinpaperille. Kaulitsin taikinan jauhoja apuna käyttäen n. leivinpaperin kokoiseksi levyksi. 

Ladoin keskelle taikinalevyä vuorotellen lanttuviipaleita, suolaa, muutamia puuroriisin ryynejä ja possun kylkiviipaleita suorakaiteen muotoiseen kekoon. Riisiryynit eivät ole välttämättömiä, mutta laitoin niitä varuilta ylimääräistä kosteutta imemään. Kun keko oli mielestäni sopivan korkuinen, leikkasin keon päihin taikinalevyyn viillot. 

 

Nostin viiltojen välissä olevan taikinan kukon päädyksi ja sitten leivinpaperin avulla keon molemmilta puolilta taikinalevyt keon päälle. Painelin taikinalevyn reunan kiinni kukon päältä ja leikkasin kukon päistä ylimääräisen taikinan pois. Muotoilin kukkoa pyöreäpäiseksi ja nostin sen leivinpaperin avulla vuokaan. Kukon voi myös paistaa tavallisella uunipellillä. Jäljelle jäänyt taikina kannattaa säästää paikkausaineeksi, jos kukon kuori repeää paistettaessa. 

Paistoin kukko +250 C uunissa puoli tuntia. Sitten otin kukon uunista. Tarkistin, onko kukon kuori  revennyt jostain kohtaa. Tässä kohtaa sitä voi vielä paikata jäljelle jääneellä taikinalla. Voitelin kukon vesi-siirappi-seoksella. Käärin kukon alla olleen leivinpaperin kukon ympärille ja käärin koko komeuden tukevaan folioon. Paistoin kukkoa +125 C vielä 3 h. Sittenpä se olikin valmista syötäväksi!

 

Gluteenittomat lihapiirakat uunissa

Lueskelin Yhteishyvä-lehden Sesonki-liitettä ja huomasin sieltä lihapiirakoiden ohjeen, joka taipuisi myös gluteenittomaksi ilman suurempaa säätöä. Testasin tänään ohjetta Viljatuotteen vaalealla jauhoseosella ja Semperin Fin mix-jauhoseoksella.

3 dl kädenlämpöistä maitoa

1 rkl sokeria

1 tl suolaa

1 pss kuivahiivaa

0,5 dl ruokaöljyä

4 dl Viljatuotteen vaaleaa jauhoseosta

3 dl Semperin Fin mix-jauhoseosta

Tein taikinan sekoittamalla lämpimään maitoon muut ainekset ja vaivasin taikinaa niin, että se oli kiinteä pallo. Annoin taikinan nousta 45 min ja tein sinä aikana täytteen:

1 dl puuroriisiä keitetään pakkauksen ohjeen mukaan

400 g jauhelihaa

1 sipuli kuutioituna 

Jauheliha ruskistetaan ja ruskistamisen loppuvaiheessa sekaan lisätään sipulikuutiot, jotka kuullotetaan. Jauheliha-sipuliseos maustetaan

1 tl suolaa

ripaus valkosipulijauhetta tai 1 valkosipulin kynsi

1-2 tl yrttimaustetta

mustapippuria rouhittuna

Keitetty riisi sekoitetaan jauheliha-sipuliseoksen sekaan. 

Jaoin taikinan 12 osaan, jotka pyöritin palloiksi. Litistin pallon kädellä ja kaulitsin 20x15 cm soikioksi. Laitoin n. 3 rkl täytettä soikion toiselle puolikkaalle, sivelin toisen puolikkaan reunat vedellä ja taitoin täytteen päälle kanneksi. Painelin reunat yhteen sormilla. Laitoin piirakat uunipellille leivinpaperin päälle ja annoin kohota n. 15 min. 

Voitelin kohonneet piirakat sulatetulla voilla ja paistoin uunissa +225°C n. 15 min. Paistamisen jälkeen voitelin piirakat uudelleen voisulalla ja laitoin leivinpaperin ja leivinliinan niiden päälle ja annoin piirakoiden kuorien pehmetä.

Lisää raparperia - raparperi-ylösalaisinkakku

Raparperia on edelleen reilusti kasvamassa, joten johonkin sitä pitäisi käyttää... Juhannuksena kokeilimme kääriä vähän kaikkea pekoniin - tv-mainonnan uhrit! Kääräisin myös raparperia pekoniin. Olisi varmasti ollut ihan toimiva viritys, jos olisin lisännyt raparperiin ripauksen fariinisokeria.

Tänään laitoin uuniin tulemaan raparperikakkua mummoni ystävän Mailan omenapiirakkaohjetta mukaellen. Alkuperäisessä ohjeessa ohuehkot omenalohkot laitetaan taikinaan pystyyn tiheästi, mutta nyt tein ohjeen taikinalla raparperi-ylösalaisinkakun:

2 isoa raparperin vartta ohuehkoina viipaleina
1 dl fariinisokeria, ruokosokeria tms. tummaa sokeria (laitoin Muscovado ruokosokeria, kun sitä sattui olemaan kaapissa)

Raparperiviipaleet ja fariini-/ruokosokeri laitetaan uunivuoan (vuoan koko 30 x 40 cm) pohjalle leivinpaperin päälle, ja tehdään taikina:

3 dl sokeria
9 dl gluteenittomia jauhoja (laitoin 6 dl Fin mix-jauhoseosta ja 3 dl hienoa riisijauhoa)
2 tl leivinjauhetta
2 isoa kananmunaa
120 g sulatettua voita
4,5 dl maitoa

Ainekset mitataan kulhoon ja sekoitetaan esim. puuhaarukalla tai vispilällä. Taikina valutetaan raparperiviipaleiden päälle uunivuokaan tasaiseksi kerrokseksi. Kakkua paistetaan + 200'C n. 30 min. Kumosin kakun aika pian uunista ottamisen jälkeen tarjottimelle.

Ylösalaisinkakku onnistui ihan mukavasti, mutta Muscovado ruokosokeri ei ollut ihan niin makunystyröitä hivelevä kokemus kuin fariinisokeri olisi ollut, eli seuraavaan kakkuun laitan ehdottomasti fariinisokeria! Tupasautin päälle hieman tomusokeria koristeeksi ja tarjosin kakkua perheelle vaniljakastikkeen kanssa. Hyvin näytti maistuvan!

Raparperiaika!

Minulla on ilo omistaa raparperipuska, joka on peräisin talon alkuperäisiltä asukkailta mahdollisesti jopa 50-luvulta, ja pitkäaikaiselta naapuriltani saamani perimätiedon mukaan se on jotain vanhaa maatiaislajiketta. Nyt on raparperit parhaimmillaan, joten niistä pitäisi taikoa monenlaista herkkua! Päätin vähän tuunata opiskelukaveriltani aikoinaan saamaani piirakkaohjetta ja tehdä ensitöikseni raparperipiirakkaa ja raparperijuomaa, jonka ohjeen olen saanut hyvältä ystävältäni.

Piirakka on murupiirakka, ja tavallisesti siihen tulee rahkaa murujen alle, mutta ajattelin tarjota piirakkaa vaniljajäätelön kanssa, joten rahka oli turha raaka-aine tällä kertaa:

Muruseos:

8 dl gluteenittomia jauhoja (tein seoksen, jossa oli Fin mix-jauhoja n. puolet jauhomäärästä sekä riisijauhoja ja Viljatuotteen vaaleaa jauhoseosta)
2 tl leivinjauhetta
2 tl soodaa
2 tl vaniljasokeria
2,5 dl sokeria
250 g pehmeää voita

Ainekset mitataan kulhoon ja sekoitetaan sähkövatkaimella muruksi. 1/3 - puolet muruseoksesta otetaan erilliseen astiaan myöhemmin piirakan päälle ripottelua varten. 2/3 murusta jätetään kulhoon ja siihen lisätään

2 dl vaniljajogurttia (piimä, kermaviili, maustamaton jogurtti käy yhtä hyvin)
1 kananmuna

Kulhossa olevat ainekset sekoitetaan sähkövatkaimella tasaiseksi massaksi ja kumotaan leivinpaperin päälle isolle uunipellille. Levittäminen onnistuu aika mukavasti esim. nuolijalla. Pohjan päälle levitetään n. 1 l raparperipaloja. Minulla oli paksuja ja pitkiä raparperinvarsia, joten yhdestä varresta tuli n. 1 l paloja. Raparperipalojen päälle ripotellaan 1/3 taikinamurusta.

Koko komeus paistetaan uunissa keskitasolla 200'C 20-30 min tai kunnes pohja ja muruset ovat saaneet väriä ja ovat kypsän näköisiä. Paistoin ensin 20 min ja laitoin sitten piirakan päälle leivinpaperin ja paistoin piirakkaa vielä 10 min, jonka jälkeen otin piirakan pois uunista.

Leikkasin piirakasta jäätelöpalan kokoisia paloja, laitoin palan annoslautaselle, leikkasin litran vaniljajäätelöstä palan piirakkapalan päälle ja asetin toisen piirakkapalan jäätelöpalan päälle tehden kerrosleivoksen - aivan taivaallista!

Raparperijuoma

1 litra raparperin paloja
1 sitruuna (luomu, pestynä)
400 g sokeria
4 - 5 l kiehuvaa vettä

Sitruuna pestään ja viipaloidaan. Raparperin palat, sokeri ja sitruunaviipaleet mitataan sankkoon tms. isoon kannelliseen astiaan ja niiden päälle kaadetaan kuuma vesi. Aineksia sekoitetaan niin, että sokeri liukenee veteen. Sitten vain kansi päälle ja seoksen annetaan seistä huoneen lämmössä, kunnes se on jäähtynyt n. huoneen lämpöiseksi. Teen yleensä juoman aamusta ja annan seistä huoneen lämmössä alkuiltaan saakka. Sitten siivilöin ja pullotan juoman korkillisiin lasipulloihin, ja laitan jääkaappiin. Juoma on aamulla valmista nautittavaksi!

Gluteeniton parsa-fetapiirakka

Olen kokeillut erilaisia piirakkapohjia suolaisiin piirakoihin ja tullut siihen tulokseen, että paras piirakka tulee hiivataikinasta. Kun olen tehnyt perinteisen suolaisen piirakkataikinan gluteenittomana, piirakan pohjasta tulee murunen ja jauhoinen - sellainen, ettei sitä viitsisi edes syödä. Tein tämän piirakan samaan taikinaan, johon teen itselleni pizzan ja se toimi myös piirakkataikinana.

2 dl kädenlämpöistä vettä
1 tl kuivahiivaa
Ripaus suolaa
Viljatuotteen vaaleita jauhoja
0,5 dl öljyä

Keitin vedenkeittimellä vettä ja otin 1 dl kuumaa vettä ja 1 dl hanasta kylmää vettä. Minulle on joskus muinoin opetettu, että hanasta ei pidä ottaa ruoanvalmistukseen muuta kuin kylmää vettä, sillä vesiputkistosta irtoaa "kaikkea kivaa" lämpimän ja kuuman veden mukana.

Lisäsin veden, suolan ja kuivahiivan kulhoon ja vatkasin sekaan Viljatuotteen vaaleita jauhoja. Jauhoja kannattaa lisätä vähän kerrallaan, sillä jauhoissa on mukana psyllium, joka aiheuttaa jauhoseoksen nopean turpoamisen lämpimässä vedessä. Kun taikina alkoi olla sopivaa leivottavaksi, lisäsin öljyn ja vielä ripauksen jauhoja, jotta öljy sekoittuu paremmin taikinaan.

Taputtelin taikinan leivinpaperin päälle piirakkavuoan pohjalle ja reunoille jauhoja apuna käyttäen.

Täytteeksi laitoin Apetinan salaattijuustoa Green Olives and garlic (ilman öljyä) ja toisen salaattijuuston jämät, pakasteparsakaalia ja juustoraastetta. Päälle kaadoin seoksen jossa oli

4 dl ruokakermaa
2 kananmunaa
ripaus suolaa
ripaus mustapippuria myllystä

Paistoin piirakkaa + 225 ℃ 30 - 40 min, kunnes piirakka oli saanut vähän väriä ja täyte hyytynyt. Piirakasta tuli sen verran hyvä maultaan ja rakenteeltaan, että se kelpasi myös lapsille.

Amerikkalainen juustokakku

Minulla on nyt pitkästä aikaa pidempi vapaa - ehkäpä jopa 6 päivää. Olenkin ajatellut leipoa pitkästä aikaa jotain kivaa - sekä pääsiäiseksi, että muuten vaan. Eilen keksin, että pitää tehdä amerikkalaista juustokakkua. Viimeksi olen tainnut leipoa sitä 20 vuotta sitten, joten onkin jo korkea aika tehdä uudestaan! Koska keksin juustokakun leipomisen paluumatkalla makkaranpaistoretkeltä, piti raaka-aineet katsoa netistä - vähän tuunaten kuitenkin. Päädyin K-kaupan ohjeeseen:

Pohja:
1 pkt Tesco free from Digestive keksejä (160 g)
0,5 dl fariinisokeria
70 - 80 g voita

Keksit murskataan murusiksi. Siihen voi käyttää monitoimikonetta, perunasosenuijaa ja kulhoa tai vaikkapa lihanuijaa ja muovipussia - keksit pussiin ja lihanuija sileällä päällä varovaista nuijintaa. Voi sulatetaan esim. kupissa mikrossa sulatusteholla. Keksimurut, fariinisokeri ja sulanut voi sekoitetaan tasaiseksi massaksi ja levitetään irtopohjavuoan (Ø 24-26 cm) pohjalle ja reunoille. Koska oma vuokani ei ole enää ihan priimakunnossa, laitoin vuokaan ensin leivinpaperin niin, että se nousi myös reunoille.

Täyte:

400 g vanilja-tuorejuustoa
200 g rahkaa
2 dl kuohukermaa
1,5 dl sokeria
0,5 dl perunajauhoja
2 tl vaniljasokeria
3 - 4 rkl sitruuna- tai limemehua
3 - 4 kananmunaa

Kaikki täytteen raaka-aineet mitataan kulhoon ja sekoitetaan tasaiseksi. Täyte kaadetaan varovasti irtopohjavuokaan murupohjan päälle. Kakkua paistetaan + 175 ℃ 45 min uunin alatasolla. Tämän jälkeen uunin lämpötila säädetään 150 ℃  ja jatketaan paistamista vielä 15 min. Kakun voi peittää foliolla tai täysmetallisella kattilan kannella, jos kakku näyttää saavan liikaa väriä.

Jäähdytä kakku huoneenlämpöiseksi ja laita jääkaappiin vielä tekeytymään, kunnes kakku on täysin jäähtynyt. Herkkusuuna laitoin kakun kylmälle kuistille jäähtymään, joten saimme herkutella kakulla jo samana iltana.

Kainuulainen avokukko ja sämpylät

Mietin tyttären synttäreille tarjottavaa. Tarkoitus on pitää isommat synttärit, ja vieraat ovat pääasiassa aikuisia. Juhlat kestävät pihapeleineen ohjelmineen useita tunteja, joten suunnittelen myös jotain ruoan tapaista. Ajatuksena olisi tehdä kasvis- ja kalapainotteista tarjottavaa makean lisäksi. Koska ollaan Kainuussa, haluan tarjota jotain kainuulaista. Avokukko olisi siis yksi vaihtoehto. 

Etsin Google-kuvahaulla avokukkoreseptejä, ja törmäsin Osaavat kädet -blogiin ja siellä olevaan kainuulaisen avokukon ohjeeseen. Taikina vaikutti sen verran mielenkiintoiselta, että päätin kokeilla ohjetta. (Alkuperäinen ohje löytyy tästä.) Koska taikinaan tulee viljoja, en voi itse sitä maistaa. Niinpä päätin tehdä itsellekin gluteenittoman avokukon ja muutaman sämpylän. Kuvassa vasemmalla on ohjeen mukainen avokukko ja oikealla gluteeniton avokukko. (Leivoin ensin gluteenittomat tuotteet, nostin toiselle pöydälle ja peitin leivinliinalla. Sitten tein viljoja sisältävän kukon.)

Gluteeniton taikina:

5 dl kädenlämpöistä vettä
1,5 tl suolaa

1 dl tattarihiutaleita (tai gluteeniton kaurahiutale, esim. Semper)
n. 320 g tummaa gluteenitonta jauhosesta (Viljatuote)
1 pss kuivahiivaa
1-2 rkl voisulaa tai öljyä

n. 100 g lohiviipaleita tai -suikaleita (tai esikeittyjä lanttuviipaleita tai perattuja muikkuja)
ripaus suolaa

Mittaa vesi ja suola kulhoon ja sekoita. Mittaa loput aineet kulhoon ja sekoita tasaiseksi massaksi.
Kohota taikinaa 15-20 min.

Ota taikinasta noin nyrkin kokoinen palanen. Lopusta taikinasta voi tehdä sämpylöitä. Kaulitse ja muotoile taikinasta ovaalin muotoinen, n. 1 cm paksu levy. Asettele lohiviipaleet tai -suikaleet levyn keskelle niin, että reunaa jää n. 3 cm. Ripottele suolaa lohen päälle. Nostaa reunoja lohen päälle ja rypytä. Sämpylät voi laittaa kukon kanssa samalle pellille ja paistaa yhtäaikaa. Paistoaika sämpylöillä on n. 15 min matalan lämpötilan vuoksi.

Paista kukkoa +180'C,  30 min. Ota kukko uunista ja voitele voilla. Jatka paistamista +150'C, 30 min. Voitele voilla ja kääri voipaperiin tekeytymään 1h. Kääräisin voipaperissa olevan kukon vielä puhtaaseen leivinliinaan.

Tässä kirjoittaessa maistan tekeytynyttä, lämmintä kukkoa ja täytyypä sanoa, että se on todella hyvää!